HOPEAKETJU

Thuja Designin ketjukurssilta koruntekemiseni alkoi vuosia sitten ja Tuijaa minun on paljosta kiittäminen. Sekä oppimastani että uusien tekniikoiden kokeiluista ja koukkuun jäämisestä, kuten lamppulasihelmet.
Tässä Sinulle virallinen tunnustus ja kiitos Tuija <3.

Tässä eräs kauan himoitsemani ketjupunos, jonka nyt Tuijan ansiosta osaan.

 Viperscale: millin hopealangasta ja lamppulasihelmellä, jossa 999 hopeapilkkuja.

Tämän ketjun aion tehdä myös patinoituna versiona. Leveyttä ketjulla lähes 15 mm.

(Tämäkin valmistui jo keväällä. Lukkoa vain joutui raukka odottelemaan.)    

BLING BLING

Tämän viikonlopun ajatuksena on viimeistellä puolivalmiita koruja. Edellämainittu tuli vielä luvattua hyvälle ystävälle, joka tarjosi hyvää vaihtoehtoista viikonlopun viettoa, joten nyt on tosi kysymyksessä!

Arvostan ihmisiä, jotka tekevät korun tai pari kerrallaan loppuun saakka.
Oma keskittymiskykyni ei nykyisin ole niin hyvä, vaan uusia ideoita tursuaa mielen sopukoista ja niitä täytyy heti kokeilla värin tai muodon yms. tiimoilta. Siitä johtuen löydän myös joskus pöydältäni pienissä purnukoissa odottamassa korutarvikkeita, joista ei ole hajuakaan mitä olen ajatellut tehdä! Osa jää pöydälle "muhimaan"( ei todellakaan hyvä keskittymisen kannalta).

Nämä helmet ovat odottaneet inspiraatiota pöydällä. Tykästyin niihin aikoinaan heti. Viikko sitten inspiraatio iski ja nyt (jo!) sain valmiiksi.

Koruissa on kaksi elementtiä, jotka ovat minulle vähän vieraampia: Swarovskit ja kullan väri.
But never say never!

Tässä molemmat rannekorut yhdessä. Aikamoinen sörsselssön: nahkanauhaa kultaisena ja helmiäishohtoisena, helmiäishelmiä, Swarovskin kristallihelmiä ja hopeaa.

Tämä jo yksin riittänee piristämään arkea.

Tässäkin Blingiä. Vaalean nahkanauhan ihanaa satiinipintaa en saanut vangittua kuvaan.
Nyt sitten seuraan miten värit pysyvät nauhoissa.

Hyvää viikonloppua <3

SELITTELYN MAKUA....

Huomaan kyllä, että taukoa korunteossa on ollut :( . Nyt kun saan aikaiseksi jotain , niin malttamattomuus iskee ja jälki on sen näköistä. Ketuttaa !!!

Miksei aina vois mennä kuin Strömsössä, häh ! Miksi meikäläinen, horoskoopiltaan rapu, kyntää meren pohjamutia pitkin, kun eräät tuskin koskettavat meren kirkasta aallokkoa kiitäessään auringon kilossa......

No, nyt kaiketi sappeni kiehui yli koettaessani kuvata juuri tehtyjä korvakoruja.
Korvikset ovat olleet tekolistalla aikamoisen kauan ja nyt sain voimia tehdä ne.
Kuvaus ei  taaskaan  onnistunut. Ihanaiset helmet nappasivat aina valon jostain ja kuva epäonnistui. Kun sain näpättyä jonkinlaisen kuvan,  näin kuinka huonosti olin työni tehnyt. Voi veturinkuljettaja !
Jos joku vielä väittää, että nämä korvikset ovat eripituiset, niin........ on oikeassa ;) .

Eivätkä sitten ole joulupallot!

Huonekuusessa roikkuvat siis lucitehelmet kera hopean ja sitriinitippojen.

Nyt sain myös viimeistellyksi keväällä hopeakurssilla tekemäni rannerenkaan. Sen esikuva on löydetty Suomesta, mutten nyt muista mistä ja milloin.

Sen verran ajattelin kuitenkin kunnioittaa "suomalaisia sukujuuria", että laitoin härpäkkeiksi leopardijaspikset, jotka muistuttavat  ihan tavallisia kivenmurikoita. Siis ettei timangit kiillä.

Millisestä hopealangasta useampaan kertaan kieputeltu ja kalotit juotettu.

Välit patinoitu O.O ( kuivat silmäparat) pienellä pensselillä.

Kiitos taas että sain "avautua". Oikein helpotti, heh.

SITÄ IHANAA HOPEAA

Kesken lenkkien sahauksen tuli into päivittää blogia. Pontta antoi jälleen kerran musiikin kuuntelu. Tällä kertaa kuunneltavana yksi suosikeistani, Coldplayn Mylo Xyloto, jei!
Toinen syy oli kyllä se, että löysin tuon rannerenkaan, jonka olin tehnyt kevään hopeakurssilla ja hävittänyt jo tässä välissä ;) . Idea on kopsattu eräästä korukirjasta hieman muunnellen, että se omaperäisyydestä. Jokainen linkki on saanut omanlaisensa kuvioinnin, joka ei valitettavasti näy kovin selvästi kuvassa.

Ai että tuota hopeaa on vaikea kuvata, murr, vaikka on patinoitukin.

Alla on muuten synttäriksi keskimmäiseltäni & puolisoltaan saamani Ishimoton Krysanteemi seinäkukka <3.

Vanhempaa tuotantoa edustakoon tämä sormus, jolla on surkuhupaisa historia.

Se on ollut jo välillä sulatushopean joukossa, koska alkuperäinen suunnitelma epäonnistui pahasti. Aina olen sen ottanut kuitenkin käsittelyyn ja muokkaillut.

Ei mikään ihmeellinen luomus, mutta tuli siitä kuitenkin ihan pidettävä sormus. Takaosa on puolta kapeampi,joten mukava sormessa, kun omistaa tällaiset prinssinakit :) .

Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä kuva kuoren sisällöstä, jonka sain eilen, nimettömän!!!!

But I know You <3 <3 <3.

Sydän väpätti ilosta koko illan ajatellessani lähettäjää ja helmiä.

Osa varmastikin tunnistaa lähettäjän noista ihanista pienistä viistehiotuista MV-helmistä, joista M on tehnyt korvakorut!

Kiitos Sinulle Taitava Tekijä!

Nyt hopealenkkien sahausta jatkamaan......

ELÄMÄÄ

"Ihmisen mieltä ei voi pakottaa: sitä suojaavat ahdistus, ujous, ikävystyminen, laiskuus, kipu ja kiukku. Niitten takana se on suojassa loukkauksilta ja vapaa."
                                                                               EEVA KILPI


Elämäni iltäpäivä ei suju käsikirjoitukseni mukaan. Toiseksi käsikirjoittajaksi on kutsumatta, hmphöh, tullut pitkäaikainen masennus, joka on todellinen energiarohmu!

Mieleni minun tekevi tehdä kaikenlaista kivaa vaan käytännössä uin kuin täi tervassa.
Mutta hyviäkin uutisia, tämä on parantuva sairaus, tyylipisteitä vain  ei jaeta, mutta eteenpäin mennään vaikka kontaten.

Koruja olen tehnut harvakseltaan, mutta kovin luovista tuloksista en voine hehkuttaa.
Olen kompensoinut tätä (naisten tapaan??) korutarvikkeiden runsaalla ostolla ;) . Eipä lopu ainekset sitten kun "hengen hanat aukeaa".

Mutta elämäähän tämä on.

Joitain koruja, Jossa lähinnä kauniit helmet ovat pääosassa:

 Luonnossa todella kauniin värisiä simpukkahelmiä. Halusin niiden tulevan muotoineen esiin ilman muita hörsäkkeitä. Välissä pieniä hopeapallosia.

 Olen aina rakastanut akvamariinin sinistä kivenä. Ihanan isot 10mm helmet ja lisänä pienet ioliittirondellit sekä hopeaa.

 Nämä pitkulat taisivat olla akaattia. Rakkautta ensisilmäyksellä <3. Kuvan värit jäivät vähän pliisuiksi (ai mikä kuvankäsittely ?!). Lisänä Balin helmiä, hopeaketjua, aurinkokiveä ja riipuksena ihana puukala. Riipuksen asetteluun en ole tyytyväinen, vaikka kala uikin kaulassa hienosti yläjuoksulle. Fundeerataan uutta ripustusta. Saa esittää ideoita!

Vielä viimeiseksi pientä kesäistä kokeilua nahkanauhan kanssa. Helmet ovat mv-helmiä, isoreikäisiä.
Parempiakin kuvia oli, mutta halusin kimalaisen mukaan kuvaan. Koru kun ei ole mikään erityinen.

Voikaapa kaikki hyvin ja nauttikaa kesästä.
(Ahkerasti olen lukenut ja nauttinut blogeistanne, mutten ole saanut kirjattua itseäni sisään jättääkseni viestiä. Vaikka olen mielestäni kirjautunut sisään niin se herjaa ja viestini häviävät bittiavaruuteen.....)

TAKAISIN KORUJEN PARIIN

Onpa vierähtänyt tovi jos toinenkin viimeisimmästä postauksesta. Elämällä tahtoo vaan välillä olla omat kuvionsa ja viis veisaa minun mieltymyksistäni ja mielipiteistäni.
Tässä sitten lomasen loppupuolella pää melko tyhjänä ja kädet hapuillen olen tehnyt yksinkertaisia koruloita jotta pääsisi taas vauhtiin rakkaan harrastuksensa kanssa.

Ihastuin näihin mukavanmuotoisiin helmiäishelmiin ja lisäsin vain tuon Balin hopeahelmen ja hopealukon & -linkit.

Iloisenvärisistä helmiäiskiekoista silkkiin solmittu kesärannekoru. Väriensä puolesta käy kyllä syksylläkin mieltä piristämään.

Huono kuva yksinkertaisista särökristallikorviksista. Mutta missä on rannerengas.......

sitä etsimään. Vai olenko tehnyt sen vain unessa :)  . Hyvin mahdolista!

Utö kesällä 2011. Lämpöä riitti.

JESH, blogi saatu jotenkuten ajantasalle. Eiköhän se tästä taas lähde. Koruja on tehtykin, kunhan saan ne kuvattua kun kaupunki kutsuu.

Korukoplan haastekoru-6B- valmis

Jee, olen saanut minulle tehdyn korun.
Aika huimaava tunne, sillä yleensähän minä teen muille.

Kyse on siis Korukoplan  6. haastekorusta, johon tein itse vain riipuksen. Linkistä voit käydä katsomassa tarkemmin 6A:n ja 6B:n ideanikkarit ja haasteen etenemisen.
 Kiitän erityisesti molempia Niinoja haasteiden "emoilusta", hienoa työtä molemmilta. Ymmärtääkseni myös Mags oli vahvana taustatukena, kiitos.
Olin  6B-ryhmässä ja haastekoruja oli todella mielenkiintoista ja ihanaa tehdä. Minulle tehdystä korusta tuli todella kaunis ja mieluisa niin väreiltään kuin muotokieleltäänkin; kiitokset siitä Niinalle, Helmiäiselle, Ninunarulle ja Em:lle. Teitte ihanan korun minulle <3 .

Tässä sitten vihdoin koko ihanainen koru: